Valmennuksen lähtökohtana on rauhallinen, ihmislähtöinen ja käytännönläheinen valmennus, jossa huomioidaan sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi että suorituskyky. Valmennuksessa kehitetään psyykkisiä taitoja, jotka auttavat toimimaan tavoitteellisesti ja tasapainoisesti erilaisissa harjoitus-, kilpailu- ja myös elämäntilanteissa.
 
Psyykkinen valmennus on tavoitteellista työskentelyä, joka painottuu urheilijan hyvinvoinnin, suorituskyvyn, tavoitteiden ja psyykkisten taitojen vahvistamiseen. Psyykkisessä valmennuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi keskittymistä, itseluottamusta, paineensietokykyä, motivaatiota, palautumista, tunteiden säätelyä sekä urheilun ja muun arjen yhteensovittamista. Urheilun paineet voivat näkyä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

*jännittämisenä ja epäonnistumisen pelkona

*vaikeutena keskittyä

*vaihtelevana itseluottamuksena

*tunteiden kasautumisena

*motivaation ailahtelevuutena

 

Tavoitteena on vahvistaa urheilijan omaa ymmärrystä, toimintakykyä ja valmiuksia kohdata sekä onnistumisia että haastavia hetkiä. Psyykkinen valmennus on keino ymmärtää omaa mieltä ja löytää omat voimavarat. Valmennus rakentuu käytännönläheisesti urheilijan tilanteen, tavoitteiden ja arjen ympärille. Kun urheilija oppii tunnistamaan tunteitaan ja tarpeitaan, hän pystyy harjoittelemaan vahvemmin, palautumaan paremmin ja nauttimaan urheilusta aidommin.

Jokaisella urheilijalla on oikeus tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä: haaveineen, pelkoineen, tavoitteineen ja haavoittuvuuksineen. Valmennukseen voit tulla juuri sellaisena kuin olet – urheilijana ja ihmisenä.